Opettaja opetti koulussa, ettei vanhoja naisia ja miehiä saa sitten työssä kutsuu mummoks tai papaks.
Itku silmässä se sitten selitti, että ei sais kutsuu, koska joillekin se on tosi arka paikka, ettei oo saanu yhtään lapsenlasta.
Tuli jotenki sellanen olo, että tollanen käytös painostaa sen lapsia yrittämään lapsia.
Tai sitten tietoinen lastensa lapsettomuudesta, se on ihan helvetillisen kärsimys koko perheelle. Jokainen menettää jotain, itse pariskunta tietysti eniten. "Isovanhemmat" ovat tilanteessa puun ja kuoren välissä kun ei tiedä miten tukea ja samalla itse käsittelevät omaa menetystään.
VastaaPoistaVarmasti tollanen tilanne on "isovanhemmille" rankka! En missään nimessä haluu kieltää sitä.
PoistaYritin kuitenki kertoo enemmänki sitä puolta, että jotkut vanhemmat elää lastensa kautta, tekee isojakin päätöksiä lasten puolesta.
Ja jos kuulen, että jotkut haaveilee isovanhemmuudesta, mulle tulee mieleen, että ne päättäis, että hankkikaa lapsi. Ettei ittellä olis muka mitään valtaa päättää, että haluaisko lasta ollenkaan!
Munki puolesta on anoppi sanomisillaan useaan kertaan päättänyt, ettei lasta saa vielä tulla meille.