Eilen koulussa:

Juteltiin parin luokkalaisen kanssa jotain ja keskustelu johti sitten seuraavaan tilanteeseen:
Henkilö A(mies): "Mutta Cii:hän on naimisissa, en mä naimisissa olevia yritä iskee."
Henkilö B(myöskin mies):"Mutta se, että Cii onki naimisissa, ei tarkota, että se olis onnellisesti naimisissa."

Olin vaan että.......MITÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄHHHHH??????? Aika törkeesti sano, koska se viittas tolla vain ja ainoastaa muhun. Se henkilö B nimittäin oli hetki sitten saanut kuulla mun naimisissa olemisesta. Heti sen äänestä kuuli, että se vähätteli mun avioliiton arvoa. Koska mä satun olemaan häntä nuorempi. Se ilmeisesti tarkottaa sen päässä, että lapsellisempi ja epäkypsempi. Ja siinä tilanteessa mä heti sanoin, että vihaan sitä, kun ihmiset heti tuomitsee mut ja kuvittelee tän meidän avioliiton olevan vaan jotain pelleilyä, koska menin niin nuorena naimisiin.

Kyl mä tiesin, että sitä se tulee olemaan vielä jonkun aikaa jo sillon 19-vuotiaana. Olinhan mä jo kuullut siitä, ku menin 16-vuotiaana kihloihin ja siitä ku 14-vuotiaana mulla oli 17-vuotias poikaystävä. Aina mä oon sitä pilkkaa ja naureskelua kuullut.

Mutta ei ihmiset tajua, että se loukkaa, ettei kukaan usko meihin. Mä uskon meihin! Me molemmat uskotaan. Mut olis se silti kiva kuulla reaktiona "Onneks olkoon" naureskelun sijaan. Kyl me ollaan ihan tosissaan.